Kai se oli kuin putkitukos,
hiuksia täynnä oleva lattiakaivo,
atomien massatapahtuma.
Liian monta erilaista ja eri kokoista tuntoa liikenteessä,
ajatukset jääneet tunteiden kanssa mutkaan neuvottelemaan,
aivosoluilla kiire ja nälkä,
mutta se kuuluisa tunneli ruuhkasta ahdas.
Eihän silloin tunteet pääse läpi,
ei kulje ajatukset,
säikähtää vain kantaja siitä olotilasta,
ettei olisi tunteita ollenkaan
- vaikka padon takana niitä jonottaa lauma
siirtokunniksi asti.
Onneksi tuli poliisi ja piti huolta,
että virta jatkoi matkaansa.
Niin kulki saasta ja salva
niille viitoitettua tietä risteyksestä:
toinen ulos aukosta
ja toinen hoitamaan haavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti