Vihollinen istuu hartioilla,
hieroo kuhmuraisia jalkapohjiaan
niskaani.
Olkapääni hiertyvät rakoille,
sen takamus painaa.
Solisluut pingottuvat kaarelle
kuin vonkaleen napannut vapa.
Vielä kun asettaisi makkaransa
pääni päälle, niin että silmäni
saisi eteensä mustan muurin…
En oikein jaksaisi tällaista nyt.
Meneppä pois,
nyt loppui sinun vierailuaikasi!
Tulkoon kotiinsa Luoja,
tuokoon kotiinsa valon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti