aamu nipisti kasvoja
ja tiheät askeleet seurasivat toisia.
Eilisestä rukouksesta uusi toivo,
aamu muuttunut sameasta kirkkaaksi
ja odottavin mielin istuva hahmo
matkalla uusiin haasteisiin.
Päivä oli toisenlainen,
hymy palasi kotiin
kun kasvot taivaassa
näyttivät esimerkkiä.
Pilvet makasivat kyljellään
kuun edessä,
maailman katto oli kananlihalla
ja ihminen oli lähellä
lepoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti